keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Kolmeee yötä jouluun on... Laskin eilen aivan itse!

Täällä kirjottelee mettäpöyröö... Vai ehkä sittenkin tallitonttu? Täytyy nyt tokaista, että I will survive! Loppuyö meni ihan hyvin tilanteeseen nähden ja onnistuin ohittelemaan autot aamulla vielä oikealta puolelta tietä. Aplodeja kiitos? Töiden jälkeen suuntasin tosiaan tallille ruokkimaan nälkään nääntyvät hevoset. Heitin ne ulos ja kauniissa auringon paisteessa huomasin lataavani selvästi akkuja. Olo piristyi huomattavasti ja mietin, kannattaako sitä edes sänkyyn kavuta. Toiminkohan aurinkoenergialla? Se selittäisi sen, miksi eilisessä vesisateessa aamutalli kesti niin kauan. 

Aamutallin jälkeen päätin kuitenkin upota vällyjen väliin, mutta unta sai taas odotella. Yhtäkkiä havahduin ja hamuilin puhelinta. Paljonko kello on? Olenko jo myöhässä? Kello näytti onneksi vasta 11.30, joten tunnin verran haahuilin valveunen rajamailla. Ihme että pääsin kuitenkin ylös sängystä niinkin pirteänä! Onneksi herääminen kävi niin helposti, sillä olin luvannut auttaa Heliä hevosensa ell toimenpiteen ajan.

Tallissa ell oli tullut jo paikalle kun saavuin. Niin vaan piikitettiin känniseen poniin lääkkeet ja tilanne oli nopeasti ohi. Päätimme lähteä hakemaan kaupasta eilen mainitsemani munkit, mutta auto päätti olla liikkumatta; akku oli kulunut loppuun. Onneksi oma uljas BMWni pelasti päivän ja munkit simoineen saatiin haettua.




Lopuksi liikutin vielä Taran ja nämä alkavat olla viimmeiset kerrat neidin selässä. Outoa... Ei sitä osaa ajatella niin. Se on siinä pyörinyt puoli vuotta, joten ei tamman pois menoa voi kuvitella. Haluaisin tehdä huomenna jotain erityistä Taran kanssa, mutta pää lyö tyhjää. Ainakin kamera pitää ottaa mukaan ja kuvata Taraa kun se juo, syö, kääntää korvaa, katsoo kieroon, nostaa jalkaa ym! 

Huomenna viimmeinen aamutalli kera Helin ja nämä päivät ovat menneet nopeasti. Kolmen yön jälkeen minulla on uusi hevonen ja sitäkään en osaa kuvitella. Kyselen paljon hevosten omistajilta, minkä korkuisia heidän hevosensa on, jotta voisin hahmottaa Daphnen säkäkorkeuden. Toivottavasti uneni ei käy toteen ja vastaan kävele 140 cm poni. Iiiiiks!

Saisiko Daphnelle tälläisen harjan... ja tuon sarven??

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jättäkää kavionjälkenne tänne! Haluan pitää blogin ilmapiirin iloisena, joten loukkaavia/herjaavia kommentteja ei julkaista. Rakentavaa kritiikkiä otetaan vastaan ja voit jättää sähköpostiosoitteesi viestiisi, niin otan yhteyttä!