Aamutalli tuli hoidettua tänään sateisissa merkeissä. Taivaalta tupsahteli sadekuuroja ja meikä pähkäili mikä loimi kuuluu kenellekkin. Pari varmistusta täytyi tehdä eräältä tallinteko konkarilta. Jokainen hevonen sai kuitenkin jonkunlaisen loimen niskaansa (ja toivottavasti vielä oikeat!). Aikaa menikin yhtäkkiä 1,5h, mutta aamusta ei voi olla niin skarppina. Myös tuo ikuinen tähän vuodenaikaan ylensä esiintyvä luonnonilmiö sade masensi mieltä. Kun hepat viimmein oli tyytyväisinä tarhoissaan, suuntasin kotiin.
En kauaa kerennyt palloilla, kun tuli rekryltä pyyntö töihin. Onnettomana (ja ikuisena köyhänä) hevosenomistajana päätin ottaa tarjouksen vastaan. Joten suuntasin hetkeksi takaisin nukkumaan... Tai ainakin yritin. Yritys jäi lampaiden laskemiseksi sekä kännykkään tulleiden viestien vastailuksi. Unettomana huomasin kellon olevan lähemmäs kaksi ja aloin valmistautumaan tallia varten.
Kävin heittämässä hevosille päiväheinät ja ahkerana tylsistyneenä aloin siivota karsinoita. Kiinnostus kesti vain kolmen karsinan ajan ja päätin, että Tara on syönyt tarpeeksi. Tamma sisälle. Mitä sitä tekisi tänään? Laiskotti niin, että päätin irtojuoksuttaa hetken. Suojat vain jalkaan ja Tara kentälle. Kyllä sillä olikin virtaa! Muutamat ugandat ja pukit tuli lennätettyä. Onneksi se ei ole tuollainen selästä käsin. Kaiken pöllöillyn kruunasi ihana piehtarointi! Se onkin Taran tavaramerkki, jos sille annetaan vain mahdollisuus. Niinpä neiti harjauksen kautta takaisin pihalle viimmeistelemään päiväheinänsä. Minä tarkistin sähköt, täytin vesiastioita ja suuntasin kaupan kautta kotiin.
Mun pitäisi viikonlopuksi löytää jotain hienoja vaatteita, joten kävin vielä kaupungilla Gina Tricotissa ja Cubuksella. Mukaan tarttui pari paitaa, laukku sekä vyö. En ole kuitenkaan vakuuttunut niiden toimivuudesta viikonloppua ajatellen. Pikaisen kaupunkikierroksen jälkeen suunnitelin menemään vielä nukkumaan.
 |
| Tässä mun ostamat laukku ja vyö. Mitä mieltä hyvä herrasväki on? |
Suunitelmaksihan se jäi, joten note to myself: hyvin suunniteltu ei ole läheskään puoliksi tehty. Silmät kirvellen ajoin kohti kasarmia klo 22.00 valmiina töihin. Ja tässä sitä ollaan; neljältäkin vielä hereillä kahvin voimin. Töiden jälkeen suuntaan vielä tekemään aamutallin ja sen jälkeen saan luvallisesti kuolla sänkyyni... Kunnes herätyskello soi klo 12.25 ja on aika aloittaa päivän työt. Mutta Heli on luvannut tarjota mulle kahvipullat, joten sillä jaksaa puurtaa eteenpäin! Mun elämässä ei ole pahemmin tylsiä hetkiä! Ja jos niitä on, ne täytetään sitte jollain hulvattoman hauskalla päiväohjelmalla.
Nyt vain peukkuja pystyyn, että pysyn hereillä tämän ikuisuuden kestävän aamun ja en nukahda työ- tai oman autoni rattiin. Ja jos niin kävisi, eiköhän sitä jollain tapaa aina heräisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäkää kavionjälkenne tänne! Haluan pitää blogin ilmapiirin iloisena, joten loukkaavia/herjaavia kommentteja ei julkaista. Rakentavaa kritiikkiä otetaan vastaan ja voit jättää sähköpostiosoitteesi viestiisi, niin otan yhteyttä!