Kirjoitettu viimmeviikon puolella: Helteiden vastapainoksi täälä Vaasan puolella on hieman sadellut. Se on tuonut mukavan hengähdystauon kuumuuteen. Olimme taas maastoilemassa kera tallinomistajan ja J:n kanssa. Voin sanoa, että takaisin tallinpihaan saavuttuamme olimme kuin pesukoneesta tulleita. Läpimärkiä saappaita myöden. Vieläkin meidän wintecit ovat kuivumassa kosteutta pois. Kerrankin kun saan enemmän maastoseuraa, tulee saavista kaatamalla vettä sekä sattui meille pieni onnettomuuskin. Tai no meille ja meille, ei suoranaisesti mulle ja Dannille, mutta toiselle ratsukolle. Säikähdyksellä onneksi selvittiin sekä ratsastajan että hevosen osalta, onneksi! Kyllä taas palautti mieleen, että eläinten kanssa sitä tekeekin töitä, ei koneiden.
Nojoo sitten nykyhetkeen! Taas paahtaa... ja ukkostaa! Muahan ei tämä haittaa ollenkaan, ihana että kesällä on lämmin sekä onhan maatajärisyttävä ukkonen kunnioitusta herättävä ilmiö. Mutta eläimiä kohtaan paahde voi olla epämukavaa, koska töitäkin olisi tehtävä. Ollaan aika paljon maastoiltu. Jos totta puhutaan, olimme tänään ekaa kertaa kentällä pariin viikkon. HUPS! Mutta se ei yllätyksekseni ollutkaan huono juttu!
Eilen käytiin J:n kanssa kahdestaan uusissa ympäristöissä pyörimässä. Tai no uutta se oli vain pikkutammalle. Olin sielä ensimmäistä ja viimmeistä kertaa jouluna 2012 Taran kanssa. Tallille palatessa kädet olivat ihan turta, sillä sen pidättelemisessä oli töitä. No pitkästä aikaa täytyy sanoa, että Dannikin innostui niin että meinasi karata mopo käsistä. Teimme intervalleina laukka-käynti vauhteja, sillä J:n hevoselle on määrätty tälläinen kuntoutussuunnitelma. Danni tosiaan paahtoi menemään, eikä ilopukeilta säästytty. Höpsö poni! Meikä huusi selässä vaan "Nyt se pää ylös. Pää ylös!" Toki olihan tiellä kaikkea muutakin jännää, joita piti aina väistää toiselle puolelle polkua. Siinä sitte harjasta kiinni ja pohkeita eteen. Oikeestaan oli tosi hauskaa, että neidistä löytyi tuollainen hurjempi puoli. Laukattiinpa vielä ensimmäisinä ja Danni laittoi pikkujaloillaan tuulta alle. En tiedä kuinka lujaa se olisi lähtenyt, jos olisin aidosti antanut mennä. Nyt vauhti oli kuitenkin vain 30km/h. Kun otimme loppuraveja, neitiä joutui taas hieman muistuttamaan, ettei kiire ole minnekkään. Se olisi vaan juossut <3
Täksi päiväksi olin sopinut estetuntia klo 11. Mitäs teet, kun heräät 10.55? Kamat kasaan, revit aamupalaksi tomaatin, omenan ja vohvelikeksin sekä suunta tallille. Äkkiä poni valmiiksi ja selässä oltiinkin jo vartin yli! Nopee verkka, sillä en halunnut kuluttaa kaikkia energiapaukkuja loppuun heti alussa. Meillä oli kaksi estettä, kummatkin pitkällä sivulla. Ennen esteitä oli myös apupuomi yhden laukka-askeleen päässä. Aloitimme oikealle perusristikkoa, tämän jälkeen otimme hypyt toiselle ristikolle, jossa etupuomi oli omalla kannattimella ja takapuomi omalla. Näin saatiin hieman leveyttä esteelle. Tämän jälkeen suunnan vaihdos ja mukaan tuli takapuomi myös samalle etäisyydelle. Pikkuhiljaa este nousi 60cm okseriksi. Emme ole Dannin kanssa kertaakaan hypänneet okseria (Danni kyllä on M:n kanssa), joten hieman jännitti. Mutta hyvin meni ja hypyt olivat pyöreitä. Myös ennen estettä esiintynyt junnaaminen on jäänyt sekä oma istuminen esteen päällä vakautunut. Nyt siis lisää laukkaspurtteja maastoossa, jota saadaan hyödyntää sitten kentällä!
Kävin vielä loppujäähdyttelyn 20min maastolenkillä. Meitä tuli yhdessä jyrkässä ylämäessä kaksi rekkaa vastaan kahdesta erisuunnasta. Itseä jännitti ihan älyttömästi, kun tajusin kummastakin suunnasta tulevan jytärekkoja. Onneksi neiti oli lunki, ei huolen häivää. Miten mun pyöriä pelkäävästä ruipelosta on tullut noin vakaa maastoratsu?
Ja hei! Unohdin koko asian, kunnes luin tuon viimme viikolla jo kirjoitetun otsikon; meillä on
kengät! Danni sai siis viimme viikolla ensin etukengät ja seuraavana päivänä takakengät. "Pientä" nojailua meidän pientä kengittäjää kohtaan oli havaittavissa, mutta tämä sisupakkaus laittoi neidin ruotuun ja sai kengät hienosti paikoilleen. Myös askel parani huomattavasti, joten kai meidän täytyy miettiä ympärivuotista kengäystä. Se olisi varmasti hyvä siitäkin syystä, että maastoilu on tullut jäädäkseen meidän viikko-ohjelmiin.
VÄHÄN KUVIA MENNEELTÄ VIIKOLTA:
 |
| Saiteisen maastoon jälkeen rasvasin USG jodpurini... Nyt ne ovat taas ihan pölyssä... |
 |
| Heinäbaari kesken kengityksen ;) |
 |
| Tulevia tallikissoja? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäkää kavionjälkenne tänne! Haluan pitää blogin ilmapiirin iloisena, joten loukkaavia/herjaavia kommentteja ei julkaista. Rakentavaa kritiikkiä otetaan vastaan ja voit jättää sähköpostiosoitteesi viestiisi, niin otan yhteyttä!