Kesäkivaa

No enhän minä saanut aikaiseksi rakentaa sellaista neliö puomitehtävää, kuin edellisessä postauksessa kerroin. Tallilla oli eräs hypännyt esteitä, joten hänen innoittamaan päätinkin minä myös niitä ylitellä. Lyhyellä ja pitkällä sivulla olivat pystyt ja lävistäjälle laitoin puomin ja ristikon.

Aloitimme ristikosta lähestyen sitä vasemmasta. Esteen jälkeen oli tarkoitus vaihtaa oikealle, joka on meidän huonompi suunta. Lähestymiset meni vähän plösöksi ja koko homma oli hieman löysää. Myös laukan jatkuvuus oikeaan ei ollt helppo tehtävä. Mietin, ettei tehtävästä kannata jankata. Jos yksi hyvä suoritus tulee, vaihtaisimme tehtävää.

Kuvista kiitos kuvaajalle!

 Tämän jälkeen siirryimme lyhyellä sivulla olevaan pystyyn, jonka korkeus oli peräti 40cm! Tähänkin haettiin vaan pari hyvää lähesymistä. Mä oon sitä mieltä, että lyhyillä lähestymisillä ollaan parempia, jolloin ei kerkeä miettiä liikaa ja turhaan sääämiseen ei ole aikaa. 

Huomatkaa, että munkin katse on alkanut kiinnittymään seuraavaan tehtävään. JES!

Lopuksi tulimme neljä kertaa pitkällä sivulla olevan pystyn. Aluksi kokeus oli 50cm, mutta koska kummatkin kaksi lähestymistä olivat tarkkoja ja hyviä, nostettiin korkeutta vielä 10cm:ä. Sama meno jatkui ja esteet tuntuvait todella pieniltä. Mulle jäi huippufiilis. Ennen pelkäsin hypätä ristikkoa tämän tamman kanssa ja nyt voidaan tällee "itsenäisesti" hyvällä mielin hypätä 60cm... Vielä kun pääsisimme hyppäämään ratana samaa korkeutta, niin kisoihin voisi mennä kokeilemaan 50cm luokkaa.

Emme siis suurta hommaa tehneet tuona päivänä. Menimmejokaisen esteen yli niin, että meni hyvin ja siirryttiin seuraavaan. Kaikki hypyt on nyt vasempaan, sillä seuraavaan päivään olimme sopineet estetuntia, jossa keskityttäisiin paljon oikeaan kierrokseen (kun se on vain vhän ongelmallinen välillä).

Esteinä olivat samat esteet, mutta pitkälle sivulle laitettiin sarja kahdella laukka-askeleella. Kuten voi uskoa, tämä päivä ei mennytkään niin hyvin ja sain tehdä paljon oikean laukan kanssa töitä. Toki tulihan siitä hyvä fiilis, kun hevosen sai sitten kulkemaan. Tulimme ratana ensin lävistäjällä olevan pystyn (50cm) sarjan (joka nostettiin puolessa välissä 50cm ja 60cm ja lopuksi kummatkin 60cm), ja lopuksi päätyesteen. Kaikki oikeaan. Taas sai yllättyä itsestään että hei! Mehän hypättiin 60cm sarja... puhtaasti! Ilman epävarmuutta. Lopuksi tulimme saman radan vasempaan ja sehän sujui kuin rasvattu.

Löysimme myös ratkaisun huonojen lähestymisien korjaamiseksi: M sai huutaa pari metriä ennen estettä aina "Perse penkkiin!". Kun aidosti istuin alas, tuli hyvä lähestyminen vähän kuin itsestään. Kumpa joku olisi aina huutamassa kentän keskellä tälläisiä yksinkertaisia asioita.

Edellispäivänä meillä oli sitten tallitalkoot ja Danni pääsi Alize ponin kanssa juoksemaan kentälle irtona. Eilisen neiti sai vapaaksi ja tänään ajattelin lähteä sen kanssa lenkkeilemään maastakäsin.

Hyvää viikonloppua kaikille!