Mietteitä maneesitallin muottiin änkemisestä

Olen aika sotkuinen persoona. Unohtelen tavaroitani sinne sekä tänne. Seuraavana päivänä etsin niitä hiki hatussa. Kuka niitä on lainannut. Ja kappas, omilta jäljiltä ne löytyy. Miten tälläinen ihminen on löytänyt tiensä talliyhteisöön, jossa siivottomuudesta saa muistutuksia ja sakkoja? Kohtalon ivaa?

Naureskelimme Ainon kanssa (puoli)vitsillä, että montako sakkoa onnistumme keräämään ensimmäisen viikon aikana. Naurun takana oli kuitenkin kolkko epäilys. Niin Maiju, montako? No voin ilokseni ja huojentuneena ilmoittaa saldoni olevan nolla jo neljän päivän jälkeen! Olen innokkaana tarttunut harjan varteen ja suunnitellut sellaista selkään kiinnitettävää automaattiharjaa, joka puhdistaisi kaikki jälkeni perässäni. Mutta ennen sellaisen rakentamista nypin käsinkin silmään pistävät heinänkorret. Okei, ampuu ehkä hieman yli, mutta siellä on vain joka paikassa niin ihanan siistiä!

Toinen pelottava epäilys oli ratsastusvuorot. Miten ison tallin ratsukot onnistuvat jakamaan kentän ja maneesin? Millaiseen ruuhkaan joudumme päivittäin? Neljän päivän otos ei kerro paljon, mutta antaa suuntaa: kenttä on ammottanut tyhjyyttään ja tänään maneesissa oli yksi ratsukko minun lisäkseni. Kyseisellä naisella oli juuri yksityistunti alkamassa ja sen tajutessani pahoittelin änkemistäni maneesiin. Vastauksena tuli että ei mitään hätää, ole täällä vain. Jos jokainen varaisi maneesin/kentän täysin omaan käyttöön kotivalmentajien aikana, ei muut pääsisi ollenkaan ratsastamaan. Kiva huomata, ettei sormea nostettu osoittamaan ovea, vaan mahduimme hyvin kummatkin treenaamaan. En muutenkaan tiedä mihin kaikki ihmiset katoavat, sillä parkkipaikalla on oikein autolauma mutta tilaa ratsastukselle on kyllä. Ainakaan ei voi valittaa ;)

Ratsastus on tunnetusti varusteurheilua, joten millainen on tallimme etiketti vaatetuksen suhteen? Onko HV Polo riittävä, tuleeko jaloista löytyä eskadronin pintelit patjoineen? Voin ketoa olevani sen verran pihi, etten uhraa HV Polojani talliolosuhteisiin. Ne ovat niitä parempia vaatteita jopa arkipäivisin. Myöskään "eskaa" ei meiltä löydy. Omat housuni ovat HKM:n sekä hevosen varusteista löytyy winteckiä sekä Claridge Housea. Huopina meillä toki on estesatulassa HV Polo ja koulusatulassa Euro-Staria. Joten vähän pitää kuitenkin rehennellä!

Mites sitten hevosen ruokinta? Oman mielikuvani mukaan ison tallin ihmiset syöttävät hevosilleen monesta eri purkista. Mitallisen sitä ja toisen tätä. Myös heinät pussitetaan grammalleen. Muiden hevosten ruokavalioon en ole pahemmin tutustunut, mutta Danni saa tällä hetkellä päivässä yhteensä 2l kauraa, desin kivennäistä, 2 mitallista valkosipulia ja 4ml E-vitamiinia. Joten ei mitään erikoista puuroa noista aineksista vielä synny. Mutta sen verran tarkemmaksi olen tullut, että ostin kalavaa'an jolla mitata heinät. Edellisessä postauksessa kerroin hevosen saaneen vahingossa 20kg heinää päivässä, joten vaaka oli ihan tervetullut lisä meidän päiviin. Ennen ajattelin heinien punnitsemisen olevan turhaa ajanhukkaa, mutta se kestääkin vain muutaman sekunnin. Ne on ne ennakkoluulot...

Porukka on tallilla mukavaa sekä talliyhteisössä painotetaan hyvää tiedonkulkua. Erikoisjutuista tulee ilmoittaa ja muiden mielipiteet ottaa huomioon. Minä-asenteella ei pisteitä saa. Tärkeimpänä elementtinä viihtyvyydessä on kuitenkin ne tärkeimmät ihmiset. Ne, jotka jakavat sen talliarjen ja toimivat tarvittaessa apukäsinä. Ystävät ovat myös hevoselämän suola <3

Ihanat Julle, Johanna ja Danni!