Mikä huippumotivaatio on iskenytkään, kun lähes kaikki treenit saa kännykkään ylös. On kuvaus reitistä, matkan kestosta ja pituudesta, keskivauhdista sekä tietenkin huippunopeudesta. Saa kivasti vertailtua eri lenkkikertoja, niin omin jaloin tehtyjä kuin hevosenkin kanssa mentyjä. Nyt me ollaankin Dannin kanssa alettu maastoilemaan oikein urakalla ja olen saanut revittyä itsenikin kävely/juoksulenkeille!
 |
| Tämä reitti alkaa olla jo liiankin tuttu! |
Koska meille on luvassa jatkossakin maastoseuraa kuntoutuvasta suokkiruunasta ja sen omistajasta, olen tehnyt taas muutoksen suunnitelmiin: meille tulee kengät. Jo huomenna. Asfaltti ja hiekkatiet kuluttavat kaviota niin paljon, että haluan varmistaa maastoilun mielekkyyden meille molemmille.
Kuitenkin, olimme taas eilen maastoilemassa Manun ja sen vuokraajan kanssa. Meillä oli aika kiirus aikataulu, joten menimme saman 4km lenkin kuin tähänkin asti. Danni oli taas hieman höpsö ja väisteli mitä ihmeellisimpiä mörköjä. Mutta after all: olimme johtoratsukko! Laukattiin taas reilusti, mutta reippautta olisin kyllä kaivannut.
No se asia muuttui edes vähän parempaan suuntaan tänään. Menimme nimittäin Manun sekä Jullen omistajien kanssa pitkälle maastolenkille. Matkaa taittui vajaa 10km, mikä tuntui mahtavalta! Asfalttia joutui taittamaan enemmän, mutta oli se sen arvoista. Pellonreunaa ja hiekkatietä riitti. Näillä otimme sitten tasaiseen tahtiin ravia ja laukkaa. Laukassa pidin perää ja hyvän turvavälin, sillä en halunnut neidin vetävän yhtäkkiä sivuloikkaa, johon en olisi osannut mennä mukaan. Kun tulimme vähän kauempana, huomasi neidistä heti jos jokin kummastutti ja siihen pystyi varautumaan. Yksi jännittävä kohta oli pellon vieressä, kun keskellä peltoa nousi kolme mustaa muoviputkea. Hui! Takaisintulo matkalla uskalsin kuitenkin antaa mennä, kun maisemat olivat jo tutummat. Mietin, että voisin nyt vapaapäivillä repäistä ja lähteä tuonne yksin maastoon. Samalla voisin katsoa, että miten pitkälle tietä pääseekään menemään.
Ratsastajien kunto on myös ollut jotenkin korostetun paljon esillä. On erilaisia kaavoja, joilla saa mitattua ratsukon sopusuhtaisuuden ym. Kun itse rupesi noitaasioita miettimään enemmän ja tekemään asian eteen töitä, on eteeni avatunu täysin uusi näkökulma. Mutta niistä joskus tarkemmin, kun saavutan tietyn pisteen elämässäni. Mutta olen kuitenkin innostunut älyttömästi juoksemisesta. Olen siinä surkea, mutta huomaan kuitenkin edistystä harjoittelussani. Olemme pyrkineet ystäväni kanssa käydä lenkillä kolmesti viikossa. Tätä on hieman vaikea toteuttaa työ-öiden sekä tallin kanssa, mutta yrittänyttä ei laiteta. Olimmekin eilen mastoilun lisäksi kahden ystäväni kanssa ottamassa hieman askeleita alle. Juoksimme nyt pidempään kuin aikasemmin, sekä myös useammin. Jess! Kilometrien juoksemiseen on vielä paljon matkaa, mutta katsotaan sitä sitten syksyllä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäkää kavionjälkenne tänne! Haluan pitää blogin ilmapiirin iloisena, joten loukkaavia/herjaavia kommentteja ei julkaista. Rakentavaa kritiikkiä otetaan vastaan ja voit jättää sähköpostiosoitteesi viestiisi, niin otan yhteyttä!