Tiddidii.. Mulla on niin hyvät filikset! Tiistaina ajattelin ratsastaa vain hetken kentällä. Rehasin kuitenkin kaksi puomia kentän toiseen päätyyn. Tarkoitus oli ylitellä niitä ravissa ja yrittää pitää neiti sisälle taivutettuna, ettei pönkäisi sillä lavallansa. Puomit ylitettiin yllättävän hyvin, vaikkakin ympyrä alkoi muistuttamaan ellipsiä. Tämän tehtävän lopetettuani mietin hetken pohjan liukkautta; oli satanut kaksi päivää eikä meidän hyväpohjainen kenttäkään kaikkea kestä. Kuitenkin liukkaita olivat ainostaan reunat ja
kulmat, joten suurella soikealla ympyrällä pystyi laukkamaan hyvin! Oikea laukka tuntui erittäin hyvältä eikä lavalla punkemista tapahtunut. Tästä innostuneena päätin ylitellä päätypuomia ja
fiilistellä. Oli niin ihana tunne! Tähän asti olen vieläkin taistellut oman istuntani kanssa tuossa laukassa, että kaikki keskittyminen on kohdistunut siihen. Mutta ei nyt! Tästä innostuneena pyysin meidän SuperKoutsia pitämään estetuntia keskiviikolle...
Ja pitihän se! Alla näette esteet. Sama päätypuomi esteenä kun tiistaina sekä keskelle V-muotoon laitetut esteet. Toinen niistä oli laine (huomatkaa hieno visualisointi). Aloitimme päätyesteellä mennen sitä vain ympäri kenttää kumpaankin suuntaan. Nyt kun olen muistanut taas kohdistaa katseen eteen, ei ole ollut mitään ongelmaa tasapainon kanssa. Pohkeet ja selkä pysyvät oikealla kohdalla, mutta paino ennen estettä pitäisi muistaa asettaa aina tarpeeksi taakse. Sitä on ehkä hankala ymmärtää, mikä suuri askel tuo itselleni on. Aikasemmin Esteen jälkeen en ole päässyt mukaan laukkaan ja olen vain yrittänyt pysyä kyydissä. Nyt heti alusta asti oli varma olo ja pystyn
auttamaan hevosta, en vain matkustamaan.
Pienen kävelyhetken jälkeen jatkoimme tuolle kahdeksikko tehtävälle. Koska kulmat olivat vielä hieman liukkaita, olivat tiet välillä melko tiukkoja. Mutta hienosti meni! Kertaakaan ei mietitty toista mahdollista suuntaa sekä laukat vaihtuvat välillä esteen päällä hienosti. Jos siis se yksittäinen este sai fiilikset kattoon, niin voitte kuvitella tehtävän suorituksesta tulleen hyvän mielen. Melkein teki mieli pyytää esteen korotuksia, mutta hei! Onko meillä kiire? Siis ylpeä voin olla omasta nelivuotiaastani <3!
Tästä on hyvä jatkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäkää kavionjälkenne tänne! Haluan pitää blogin ilmapiirin iloisena, joten loukkaavia/herjaavia kommentteja ei julkaista. Rakentavaa kritiikkiä otetaan vastaan ja voit jättää sähköpostiosoitteesi viestiisi, niin otan yhteyttä!