Salaisuuksia, salaisuuksia! Tekisi mieli huutaa facebookin seinälläni, että minulle on tulossa uusi hevonen! Mutta kun kuukauden päivät olen pystynyt olemaan hiljaa, onnistuu tämä kuuden päivän odottelu varmasti toivottavasti. Mutta asiasta tietämättömät haluaisivat varmasti hieman kuulla taustoja?
Minulla on ollut muutama (vähintään aina 1 vuoden kestänyt) vuokrahevonen aikaisemmin ja pikkuhiljaa aloin unelmoida omasta hevosesta. Sen tuomasta vapaudesta... mutta myös vastuusta. Vajaan kuukauden päivät etsin hevosta ja löysin Taran. 5-vuotiaan ransk.amer. lämminverisen tamman, jolla oli keretty kisata jo muutamat kisat. Päivää ennen koeratsastusta löysin tallipaikan ja pian neiti muuttikin Vaasaan. Yhteisen sävelen löytyminen vei aikaa, mutta oli palkitsevaa. Kävimme muutamassa valmennuksessa ja opin ratsastamaan enemmän istunnalla. Vastoinkäymisiä tuli tielle (mm. kk sairasloma tulehtuneesta hokinpolkemasta) ja saimme aloittaa lähes alusta. Samalla kun yritin luoda Taran ja minun välilleni uudestaan luottamusta, aloin kiinnostumaan treenaamisesta sekä valmentatumisesta. Se, mitä Taralla pystyin sillä hetkellä tekemään, ei enään riittänytkään. Hevosen vaihtoa vauhditti myös talliporukka, jonka mielestä allani pitäisi olla osaavampi hevonen. Mutta en haluaisi Taraa kiertoon tai huonoon kotiin. Pitäisinkö sen siis vain itselläni ja jättäisin haaveet kisaamisesta?
 |
| (C): http://m-pikkujuttuja.blogspot.fi/ |
Aloin kuitenkin selata hevosten myyntisivustoa ja tallinomistaja lupasi auttaa etsinnöissä. Pian hän esittelikin minulle Daphnen, eestinenhevonen/torinhevonen x trakhener risteytystamman. Olihan se söpö, mutta mitä tekisin Taralle? Kyselin hevostutuiltani, jos heillä olisi tarvetta tammalle, mutta mikään vastaus ei minua miellyttänyt. Kokeilin kuitenkin laittaa yhden myynti-ilmituksen ht.nettiin ja pian tulikin vastaus... nimittäin samana päivänä! Sovimme koeratsastuksen samalle viikolle ja voi pojat, kun minua jännitti! Alkuviikosta päätin kuvata videon Tarasta, sillä pitkän matkan takaa on hyvä tietää, minkälaista hevosta ollaan tulossa katsomaan. Videonkin nähtyään ostajaehdokas oli vielä halukas tulemaan katsomaan! Itse koeratsastus menikin sitten miten meni... Tara oli rauhaton ja pyrki jatkuvasti laukalle. Onneksi ostaja oli pitkäjänteinen ja rauhallinen, sillä Tara alkoi kuuntelemaan. Ja niin kauppakirjat allekirjoitettiin!
Missä mennään tällä hetkellä? Tara viedään perjantaina uuteen kotiin ja Daphne noudetaan lauantaina Helsingistä. Nyt pitäisi vain varata hotelli, mutta olen niin toivoton varailemaan mitään sellaista. Koko projekti alkaa tuntua päivä päivältä todellisemmalta, mutta en voi uskoa Taran lähtevän mihinkään. Jokainen päivä tuntuu niin arkiselta, mutta se lienee hyvä juttu? Miksi tehdä siitä iso asia, kun olen totutellut jäähyväisiin jo pari viikkoa. Voi raukkaa tallinomistajaa, kun joutuu lähtemään tämän itkuherkän kanssa tien päälle. Tulee tunteet olemaan sekavat!
Blogi tulee lauantaina näkyväksi, kun paljastan tämän uuden kavoliiton muillekkin ystävilleni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jättäkää kavionjälkenne tänne! Haluan pitää blogin ilmapiirin iloisena, joten loukkaavia/herjaavia kommentteja ei julkaista. Rakentavaa kritiikkiä otetaan vastaan ja voit jättää sähköpostiosoitteesi viestiisi, niin otan yhteyttä!