Apua! Hirmu pitkä postaustauko vierähtänyt ihan huomaamatta! Ajattelin nyt koota hieman näitä vanhoja tapahtumia... Tai mitä niistä muistan. Tämän kevään suurin juttu oli viimmein päästä osallistumaan Jari Sneckin valmennukseen. Sneck käy paljon tällä alueella valmentamassa ja liityin mukaan rinkiin. Jos saisin aikataulut jatkossakin sopimaan niin, että päästäisiin osallistumaan. Kuvia on vain toiselta tehtävältä, koska aurinko olisi joka tapauksessa pilannut toisen tehtävän kuvalaadun.
Jännitys ennen valmennusta oli melkoinen. En ole pariin vuoteen osallistunut valmennukseen ja nyt mentiin aivan vieraalle kentälle treenaamaan. Danni oli aika rento kuitenkin uudessa paikassa. Ei säpsynyt tai pelleilyt. Pohja oli aika pehmeä ja raskaan tuntuinen, mutta ihanan iso! Meidän kenttä tuntui aivan hiekkalaatikolta siihen verrattuna.
Yllä päivän ratapiirros. Ensin on jumppasarja, jota lähestyttiin ravissa. Ensin ravipuomi, yksi raviaskel ja ristikko. Ristikon päältä jatkettiin laukassa pystylle ja oskerille. Näiden väli 1 laukka-askel. Kun toisilla ratsukoilla oli vaikeuksia lähestyä jumppasarjaa rauhallisessa ravissa, jouduin minä aktivoimaan neitiä melkoisesti. Dannia tuli tukea jalalla paljon läpi tehtävän. Myös omaan istuntaan sain vinkkejä, joita olen kaivannut. Painoa tulisi esteiden päällä pitää päkiöillä välttäen kantapään nousu. Myöskään keho ei saisi ylittää satulan etukaarta. Ja se suurin ongelma: myötäys. Käden tulisi valua hevosen kaulaa vasten kevyesti eikä ohjia saisi päästää milloinkaan valumaan sormien välistä. Mutta se on todella hankalaa, sillä Dansuckeri on varsinainen sukeltaja joka venyttää kaulaansa melkoisesti jos ponnistupaikka jää kaukaiseksi.
Ajatuksena toisella tehtävällä oli simppeli: ensin pysty, neljä askelta ja okseri. Jepp jepp! Yleensä tulimme ensin ekan tehtävän ja perään heti toisen. Onneksi Danni nosti jumpalla valmiiksi vasemman laukan, joten siitä oli hyvä jatkaa sarjalle. Mutta kun sarjalle piti kääntyä, veti neiti itsensä lankuksi ja lähestyminen tuli jotenkin vinossa. Näin myös laukan säätely kärsi. Kerran saatiin jopa neljän askeleen välille viisi askelta. Muilla kun oli ongelmia saada mahtumaan niitä neljää!
Danni väsähti aika nopeasti, sillä tehtävät oli vaativampia mitä kotona olimme tehneet. Vaikka korkeus ei ollut päätä huimaava, tuli esteet nopeasti eteen ja hevosen tuli pysyä hereillä. Myös pohja oli raskaampi kuin kotona. Mutta ongelmista huolimatta D sai kehuja Jarilta hyvästä hyppytekniikastaan. Kehoitti pitämään esteet sellaisina, että Dannin on mukava työskennellä. D kuulemma varoo niin paljon osumasta puomeihin, että liian ison esteen kohdalla saattaisi se "säikähtää" ja ottaa takapakkia. Ja olen kyllä samaa mieltä; rutiinia tekemiseen!
![]() |
Danni väsähti aika nopeasti, sillä tehtävät oli vaativampia mitä kotona olimme tehneet. Vaikka korkeus ei ollut päätä huimaava, tuli esteet nopeasti eteen ja hevosen tuli pysyä hereillä. Myös pohja oli raskaampi kuin kotona. Mutta ongelmista huolimatta D sai kehuja Jarilta hyvästä hyppytekniikastaan. Kehoitti pitämään esteet sellaisina, että Dannin on mukava työskennellä. D kuulemma varoo niin paljon osumasta puomeihin, että liian ison esteen kohdalla saattaisi se "säikähtää" ja ottaa takapakkia. Ja olen kyllä samaa mieltä; rutiinia tekemiseen!





